Liikuntakeskus Core, 4.1.2010-

Yrityksen perustamistoimet lähtivät vyörymään vauhdilla. Sopimuksia tehtiin, allekirjoitettiin ja lähetettiin edestakaisin faxien välityksellä, Sanna Suomesta ja Katri Amerikasta. Skype-puheluissa suunniteltiin liiketilauudistusta. Isät, äidit, puolisot, veljet, siskot, sukulaiset ja ystävät tarjoutuivat auttamaan remontissa, jota tehtiin hartiavoimin lähes kellon ympäri. Kukin saapui paikalle heti, kun oma työpäivä oli päättynyt.

Eräänä päivänä paikalle saapui myös henkilö, jota Sanna ja Katri eivät juuri tunteneet: Janne Kakarinen. "Kuulin että täällä tarvitaan apua. Mistä aloitan?" Tämä oli niin hämmästyttävä avun tarjous, että se jäi tyttöjen mieleen. "Aivan erityinen on tuon nuoren miehen luonne ja asenne! " he pohtivat Skype-puhelussa Katri ollessa vielä Amerikassa. Kuka nyt lähtee talkoisiin ihan vaan sen perusteella, että on kuullut että jossain tarvitaan jeesiä? Hyvä vaikutelma jäi lähtemättömästi mieleen, ja jo tällöin päätettiin että jos vain Janne jossain vaiheessa suuntautuu liikunta-alalle, niin silloin kyllä tehdään työtarjous!

Vaikka se mahdottomalta tavoitteelta oli tuntunut, remontti valmistui juuri ja juuri avajaisiin! Muistatteko vielä, miltä Liikuntakeskus Coressa näytti silloin, vuonna 2010?

Katri palasi vaihdosta juuri avajaisiin. Hän aloitti Liikuntakeskus Coren ensimmäisenä työntekijänä, starttirahan turvin. Palkkaa palkitsevampaa oli kuitenkin saada tehdä työtä, jonka todella koki merkitykselliseksi! Coren sloganiksi muodostui "Hymy hyvästä olosta". Se kertoi juuri siitä fiiliksestä, jonka liikunnasta saa.

Asiakkaat, jotka aloittivat Corella vuonna 2010 varmasti muistavat vielä Coren ensimmäiset pukuhuoneet, jotka sijaitsivat yläkerrassa; niitä oli kaksi ja niiden koko ei ollut enempää kuin kahdeksan (8) neliömetriä. Pukuhuoneeseen mahtui kerrallaan tilavasti 3-4 henkilöä. Mutta niin vain pärjättiin!

Alkuaikoina kuntosalilla kävi 20-30 asiakasta päivässä.

Ryhmäliikuntasali oli melkoisen pieni, mutta siellä oli kuitenkin mukava tunnelma! Ryhmäliikunnan ohjaajina aloittivat ensimmäisten joukossa Riikka, Liisa ja Laura. He ovat olleet yksiä Coren pidetyimmistä ohjaajista ihan tähän päivään saakka!

Muistatteko vielä, kevään 2010 ensimmäinen aikataulu näytti tältä:

Katrin lisäksi myös Sanna siirtyi päätoimiseksi työntekijäksi Corelle. Yrittäjien työnkuvaan kuuluivat mm. asiakaspalvelu, ryhmäliikunnanohjaukset, siivoukset sekä hallinnolliset tehtävät. Kiinteistönhuollon tilanteissa tehtiin itse kaikki mitä osattiin, ja sen jälkeen apuun hälyytettiin Sannan isä - Ismo Halonen.

Kahden ensimmäisen vuoden ajan työt jatkuivat näin. Muistot näiltä vuosilta ovat hienoja! Yhä useampi Haukiputaalainen löysi oman kuntoiluharrastuksen Liikuntakeskus Coresta. Nimensä mukaisesti Haukiputaan toimipisteestä oli tullut Core- kylän keskus, jonne kaikki voivat tulla kuntoilemaan.

Pitkiksi venyneiden työpäivien ohessa Sanna ja Katri kävivät lihashuollossa Fysioterapeutti hieroja Tiina Ruokojärven luona. Näiden käyntien aikana käydyt keskustelut johtivat siihen, että Liikuntakeskus Coreen palkattiin ensimmäinen päätoiminen työntekijä. Tiina aloitti Personal Trainer- valmennukset vuonna 2012.

Tiinasta tuli hyvin tärkeä osa Corea. Hänen ansiostaan yhä useampi innostui kuntosaliharjoittelusta ja huomasi sen merkityksen kunnon ja terveyden kannalta. Hänen ansiostaan moni kuntoutui erilaisista tuki- ja liikuntaelimistön haasteista. Tiinan sydämen asiana oli ihmisten hyvä kunto, ja kaikkien auttaminen kohti liikunnallista elämäntapaa. Hänen elämänohjeensa elää yhä edelleen meidän mielessämme. "Liike on tärkein lääke!" Hän oli vertaansa vailla: ahkera, yritteliäs, rehti - työyhteisön ilon ja valon pilke. Tiinan saimme pitää työtoverinamme yli 10 vuoden ajan.

"Sinäkin olit eläinrakas. Me tutustuttiin Henriettan, elämäsi hevosen myötä. Sen ja Sipisen kanssa käveltiin rauhaisilla metsäpoluilla, jotka kulkivat hevostilan lähimaastossa. Sen, joka oli ollut sinun lapsuutesi haave. Siinä samaisessa pihapiirissä teit työtäsi fysioterapeuttina ja hierojana. Myös me olimme asiakkaitasi.

Jo sillon kerroit, että yrität aina kuunnella sydäntäsi ja tehdä valintasi sen johdattamana. Ja niin sinä teitkin. Toteutit haaveitasi yksi toisensa jälkeen. Personal trainer koulutuksenkin, jonka myötä saimme sinut työtoveriksemme. Olit aina halunnut tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen, ja koit että valmennustyö oli sitä parhaimmillaan. Halusit vilpittömästi auttaa ihmisiä, aina parhaan kykysi mukaan ja aina kun voit. Mistä kumpusikaan luonteesi loppumaton hyvyys?

Vesimiehenä luonteesi oli täsmällinen ja tunnollinen. Ahkera. Kaiken, minkä teit, teit niin hyvin kun pystyit. Näytit meille mallia niin monessa. Jos jokin asia ei ollut hyvin, halusit korjata sen parhaan kykysi mukaan.

Pidit haasteista, jotka vaativat luovuutta. Halusit edelleen, vielä vuosienkin jälkeen, toteuttaa unelmia. Meistä se oli ihanaa! Nuoruuden haaveet arkkitehdin urasta eivät koskaan olleet hävinneet mielestäsi. Kun kerroit niistä, kannustimme innolla! Hetki sitten opiskelitkin työn ohessa sisustussuunnittelijaksi. Sanoit meille aina, että "Ikä ei ole este! Ehkä pieni hidaste, mutta ei oikeastaan sekään! "

Katseesi oli optimistisesti aina enemmän tulevaisuudessa, kuin menneisyydessä. Työyhteisössämme olit arjen ilo ja valo. Hymy. Kiireisimmänkin päivän keskellä tulit ja kysyit " Hei! Mitäpä kuuluu!" Tiesitköhän, kuinka paljon se meille merkitsi? Muistimmekohan me kysyä sinulta riittävän usein, että mitä sinulle kuuluu?

Sinulla oli ainutlaatuinen huumori, joka heläytti makoisaan nauruun koko meidän tiimin ihan jokaisessa yhteisessä palaverissa. Sanotaan, että "nauru pidentää ikää". Oliko tämä tapasi auttaa meitä, jotka jo liikuimme riittävästi? Kaikessa ajattelit hyvää muille. Tässäkin?

Muistimmekohan me sinua kiittää, iloasi ja hyvyyttäsi päivittäin arvostaa? Annoimmeko me iloa sinun päivääsi?

Ihalimme elämän asennettasi! Halusit elää vaatimatonta elämää, ja osasit iloita arjen pienimmistä asioista- omien sanojesi mukaan siitä, että "oli sopivasti tekemistä ja vapaa-aikaa, hyvä koti, hyvät ihmissuhteet perheen sisällä ja sopivasti ystäviä. "

"Vaatimattomuus kaunistaa", sanotaan. Sinä olit erityisen kaunis. Opetit meitä vaalimaan elämän pieniä asioita entistä huolellisemmin. Opetit meitä pitämään entistä tärkeämpänä, että on "sopivasti tekemistä ja vapaa.-aikaa, hyvä koti, hyvät ihmissuhteet perheen sisällä ja sopivasti ystäviä "

Kiitollisina siitä, että saimme sinuun tutustua, jatkamme eteenpäin mottoasi kunnioittaen: "halataan ja hymyillään, kun tavataan!"

In memoriam
Liikuntakeskus Coren ensimmäinen,
tärkeä työntekijä, ystävä Tiina